Seinäjoelta kotoisin oleva Streak and the Raven kiinnitti huomioni alkuvuodesta 2011 julkaisemallaan The Federation EP:llä, jolla bändi yhdisteli 2000-lukulaista indietä hitaasti kehittelevään post-rock -tunnelmointiin. Suuria maisemia tummanpuhuvilla väreillä maalaileva EP kuulostaa samaan aikaan hienostuneen hiotulta ja rosoisen kotikutoiselta. Livebändin soundia elävöittää mukavasti mm. arpeggiosyntikat.
Erityisesti SATR:n soundissa mieleen painuu kuitenkin laulajat. Bändissä on kaksi todella taitavaa ja persoonallista vokalistia. Janiv Oskárin karismaattinen miesääni ja Pauliina Lindellin heleä enkelin kuiskaus sekä tuovat biiseihin hienoja kontrasteja että soivat upeasti yhteen. Parhaimmillaan kolmessa oktaavissa kulkevat tuplatut linjat nostavat kuulijan karvat pystyyn ja aiheuttavat muita hunajaisia tuntemuksia.
Viime talvena Striikkarit kiersivät Suomea ahkerasti, ja pääsin itsekin näkemään muutaman keikan. Näiden myötä The Federation EP:ltä välittynyt kuva bändin harkitusta ja ammattimaisesta tekemisestä vain vahvistui. Massiiviset livesovitukset, valloittava lavakarisma ja näyttävä valoshow saivat minut vakuuttuneeksi siitä, että tässä on yksi Suomen kovimmista tulevaisuuden bändeistä. Tähän lisäksi vielä huhut bändin uudistuneesta soundista ja debyyttialbumin äänityssessioista idyllisissä talvimaisemissa, niin odotukseni nousivat todella korkealle.
Kului puolisen vuotta, ennenkö korviini päätyi tätä uutta materiaalia. Mitäkö tein? Lähes putosin tuolilta; Streakit ovat todellakin uudistaneet ilmaisuaan. Muutama viikko takaperin Oulun musiikkivideofestivaaleilla kunniamaininnan arvoisesti menestyneen videon kera julkaistusta Speed Of Light:sta puuttuvat pieniä häivähdyksiä lukuunottamatta niin sähkökitarat ja -bassot kuin akustiset rummutkin. Nämä aiemmin bändin soundia vahvasti määrittäneet soittimet on kaikki korvattu hillityn vähäeleisillä analogisyntikoilla ja yleisfiilis on hämyisen uninen, kypsän aikuinen ja varsin 80-lukulainen. Biisi kulkee entistä enemmän melodian varassa, ja laulajat pääsevät aivan uudella tavalla oikeuksiinsa.
Streak and the Raven itse kuvailee uutta soundiaan, tyylinsä mukaisesti hieman humoristisesti, termillä "Desperate Night Time AOR". Viime aikoina kovasti mediassakin kohutut ironiamittaristot eivät kuitenkaan värähdä juuri mihinkään; tämä on todella hyvällä maulla tehtyä, omaleimaisen tuoretta ja häkellyttävän kaunista musiikkia.
Love & War -nimeä kantavan debyyttialbumin tarkemmasta julkaisuajankohdasta ei ole vielä tietoa, joten luultavasti saamme odottaa sitä vielä jonkin aikaa. Toivottavasti bändi löytää asiansa osaavat yhteistyökumppanit ja saa ansaitsemansa huomion, sillä Speed Of Light enteilee albumille runsaasti potentiaalia menestyä, erityisesti ulkomailla.
Jään innolla odottamaan lisää uutisia Love & War:sta, ja sillä aikaa aion ehdottomasti katsastaa Streak and the Ravenin uudistuneen ja yhdellä muusikolla kasvaneen livekokoonpanon.
SATR keikalla seuraavasti:
10.10. Bar Loose, Helsinki
11.10. Telakka, Tampere
20.10. Bar15, Seinäjoki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti